Asiakkaat ovat olleet aktiivisia viime päivinä ja ovat tuomassa töitä toinen toisensa perään. Ihan kiva juttu. Kiva senkin takia, että aineistot ovat valmiina niin pääsen aina juohevasti tekemään uutta kun edellinen tulee valmiiksi.
Eilinen päivä menikin touhutessa lastenlapsien kanssa.
Isä oli jänisjahdissa ja lapset meitin ilonamme ja olihan metsästysonni myöden kun pupujussi tuli saaliiksi.
Tyttären tyttäretkin olivat paikalla ja kyllä touhua piisasi. Hypittiin ja pompittiin vesisängyssä ja muutenkin. Pappa luki satuja sillä aikaa kun nukutin pienimmän päiväunilleen. Isommat lapset leikkivät sairaalaa ja ihmettelivät joulukuusta, joka on lähes ruodoksi varissut.
Kuusi on talon toisessa päässä ja on siellä omassa rauhassaan, ei ole siis kenenkään tiellä ja on näin ollen jäänyt karsimatta ja ulostamatta. Eikähän sitä voi enää parhaalla tahdollakaan sanoa kauniiksi, sitä kuusta meinaan. Tarttee hoitaa pois kun ehtii.
Sauvakävely ja kuntosalikäynnit ovat tekemättä ja sen alkaa huomata omassa olossaan. Olo on niin tönkön kankea. On siis tarvetta ryhdistäytymiseen.
Mauno on lenkkeillyt järven jäällä. Tänäänkin hän kiersi Kotkaholman saaren.
Pakkastakin on ollut, päivällä oli - 13 ja aamulla -17 astetta.
Ilta uutisten aika lähestyy ja sitten taas unipuulle.
Serkukset
Isompien satuhetki.
*click*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti