Vilkas perjantaipäivä

Istahdin taas tähän koneelle, kun en jaksa nyt muuta kuin istua. Ihan on tööt olotila, mutta silti naputan jonkusen lauseen kuluneen päivän tapahtumista.

Olin eilen sopinut, että menemme tänään pojan tyttären kanssa nukenvaate ja vähän muillekin ostoksille ja niinhän me sitten lähdettiinkin reissuun.
Ensimmäisestä kaupasta löysimme kaikkea mukavaa. Nukelle löytyi vaatekerta ja sitten niitä  "heiluviapäitä", jotka ovat nyt parhaillaan hänen lempparijuttunsa. Niistä kävimme kaupassa neuvottelun, että minkälaisen pakkauksen voisimme ostaa, sillä nämä "heiluvatpäät" eli Petshopit ovat niin mielettömän ihania hänen mielestään ettei siinä ole mitään määrää kuinka paljon hän niitä haluaa. Onnistuneesti teimme tämänkin hankinnan ja lapsenlapseni oli iloinen saamastaan.

Myös tyttäreni tyttärineen liittyi kaupassa seuraamme ja niin me sitten joukolla tutustuimme kaupan leluvalikoimaa ja löytyihän sieltä sitten jokaiselle jotakin mukavaa.

Vielä piipahdimme askarteluliikkeessä ja teimme hankintoja tulevia askartelujamme varten. Tämä kyseinen askarteluliike jossa asioimme oli aivan ihmeellinen kauppa, siellä oli tavaraa niin hirvittävät määrät. Kapeat käytävät menivät tavara paljouden väleissä, oli se varsinainen kokemus, positiivinen sellainen, tämä kaupassa käynti.
Mitään en sieltä olisi löytänyt ilman myyjä-rouvan apua. Hän oli avulias ja vinkkasi tarvikkeita kun selvitimme mitä olimme aikeissa tehdä.
Tästäkin kaupasta lähdimme iloisella ja tyytyväisellä mielellä saamiemme ihanien tavaroiden kanssa.

Ostosmatka meni mukavasti ja viimein tulimme kaikki meille kotiin ja yhdessä jatkoimme päivää.  Koska ruokailuajat olivat menneet vinksalleen ja syömiset olivat paljolti vääränlaisia niin pienten ihmisten meno oli jossain vaiheessaa päivää aikamoisen vauhdikasta.

Niin vauhdikasta se oli, että serkukset Juho ja Alisa olivat löytäneet tuvan rauhallisen komeronurkkauksen jossa he touhusivat keskenään. Olin siinä puuhaillessani kuulevinani joitain muiskauksia, mutta en sitten siitä sen kummemmin alkanut selvittämään mistä kuulemani äänet tulivat. Kunnes Juho poika kajautti verhon raosta, että me täällä pussaillaan ja nauraa kihersi iloisesti. Oli heillä niin hauskaa keskenään. Nämä serkukset ovat 2 vee ja toinen pian 3 vee, samana vuonna syntyneitä; toinen alku- ja toinen loppuvuonna.

Kyllähän meillä iloa piisasi näiden pienten tekemisistä, että nuorena vitsa väännettävä, mihin vielä ehtivätkään? :-)(

Summa summaarum = tämä oli mukava päivä, oli helpottavaa kun sain lunastettua yhden, pienelle ihmiselle, pari kuukautta sitten antamani lupauksen ostoksille menosta. Hankinnat olivat onnistuneita ja saimme kaikki iloita toisistamme. 

Illan suussa kun pesueet lähtivät koteihinsa oli niin mukava kun jäimme taas kaksisteen nököttämään ja kattelemaan telkkua.