Sumuinen sunnuntaipäivä

Tähän sunnuntai päivään herättiin puolihämärässä vaikka kello näyttikin jo liki yhdeksää. 

Aamuyöllä olin vaivoissani valveilla ja laskin lampaita ja kuuntelin ukkokullan kuorsausta joka aika ajoin taukosi kunnes jatkui taas. Yritin lukea kirjaa, mutta siitä ei tullut mitään, koska tämän tästä torkahtelin kuitenkaan saamatta unesta kiinni. Niinhän siinä sitten lopulta kävi, että kun uni viimein voitti niin sitä riittikin pitkälle aamuun ja parhaat päivän tunnit menivät nukkuessa. Päivä oli epätavallisen pitkällä kun heräsimme.  Ulkona oli täys harmaa, sumuinen sää. Päivän mittaan satoi aika ajoin vettä. Lumet vyöryivät alas peltikatoilta ja puiden ja pensaiden oksilla roikkuivat vesipisarat, säätyyppi siis muuttui kertalaakista.

Vävyni äiti soitti iltapäivällä ja kertoi, että heillä sataa lunta taivaan täydeltä ja he meinaavat aivan hukkua lumeen sen runsaan tulemisen takia. Niin, samahan se täälläkin on ollut, nyt vaan on kaksi astetta lämmintä ja kostea ja vesisateinen sää, sanoin. Siitä se meitin rupattelumme lähti liikkeelle ja puhumista kyllä riitti monesta muustakin asiasta. Oli mukava kuulla kuulumisia itä-suomesta. Niin ja ainahan me isoäidit puhutaan näistä ihanista, rakastettavista lapsenlapsistamme. Heistä meillä riittää aina paljon keskusteltavaa. :)

 Eilen illan suussa saimme tuttavaltamme tuoretta kalaa. Hän oli käynyt kokemassa jään alla olevat verkkonsa. Kalaonni oli ollut myöden ja saalista tuli, josta riitti meillekin. Saimme kuhia ja mateen, jotka eilen perkasin ja tänään olemmekin nautiskellen syöneet paistettua kuhafilettä keitettyjen perunoiden ja valkokastikkeen kera ja huomenna laitan matikkakeiton ja sen kanssa ruisleipää. Ja niitä paistettuja fileitäkin on vielä jäljellä.

Joulun ruokien jälkeen tämä laji ruokaa on totisesti tervetullutta ja maistuu niin hyvältä. 

 Huomenna on arki ja Kansalaisopiston kevätkausi alkaa, eli illalla taas paneudun sukututkimuksen tekemisen saloihin, mukavaa. :)

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille jotka täällä piipahditte!