keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Kuntosalilla, viimeinkin...

Tänään olin kuntosalilla, edellisestä käynnistäni onkin päässyt kulumaan aivan liian pitkä aika.
Mitä todennäköisimmin reissu ei nytkään olisi toteutunut saamattomuuteni takia ellen pari viikkoa sitten olisi puolimitten lupaillut ystävättärelleni, että saattaisin vaikka lähteäkin. Nyt en siis voinut olla lähtemättä, sillä laita selitystä poisjäämiselleni ei ollut ja lupaukset pidetään on periaate jota olen koettanut tässä elämässäni noudattaa. Ja haluanhan minä hoitaa itseäni, mutta kun nuppi ei vaan jaksa käskyttää minua, kun siellä on monia muitakin voimia vieviä asioita ja murheita joita pitää työstää.
Yhdessä ystävättäreni kanssa siis lähdettiin reissuun ja loppujen lopulta meitä oli perille tultaessa kolme naista ja kaikilla sama osoite; Kuntosali.
Kyseinen kuntosali oli minulle paikkana uusi tuttavuus, yllätyin  positiivisesti sillä laitteita oli paljon ja suht uusia sellaisia. Käyttöopasteet kunkin laitteen vieressä olivat selkeät. Asiasta jyvälle pääsy oli suht helppoa ja olinhan alku talvesta saanut henkilökohtaista opastusta näissä asioissa, kun olin ollut elämäni eka kertaa kuntosalilla, nyt vaan kun muistaisin nuo saamani ohjeet?! Ystäväni ovat ahkeria salilla kävijöitä, he antoivat apuaan kun siihen oli tarvetta. Tarvettahan oli toisinaan, sillä joskus saattaa olla todella vaikeaa osata istua oikeinpäin laitteeseen, tästä lienee muillakin kokemuksia? Tänäänkin olin havaitsevinani, että en ollut ainoa jolla oli homma hakusessa. :)
Tunti vierähti nopeasti ja anti oli mitä mainioin. Toivon nyt tosi hartaasti, että tästä alkoi minun viikottainen salilla käyntini. Vielä kun joku päivä saan itseni kävelemään sauvojen kanssa ja sitten säännöllisesti sitä tekemään, niin voin olla hyvällä mielellä. Sillä näihin omaa kuntoa kohentaviin asioihin minun on nyt paneuduttava ja on jaksettava jaksaa kuntoilla muuten "ei kunnian kukko laula".

9 kommenttia:

  1. Hieno juttu, että innostuit kuntosalikäynneistä.
    Teilläkö ei ole ohjaajaa ollenkaan?
    Itse olen huomannut, että en saa irti niistä laitteista yksinäni mitään, pitää olla ryhmä, joka tukee samalla toinen toistaan.
    Ja tietysti kunnon ohjaaja.
    Minun kuntosalikäyntini alkavat uudelleen vasta ensi vuoden puolella, nyt pitäisi innostua sauvakävelyyn toden teolla.
    Vaikka vain puolen tunnin kävely päivittäin, sekin on hyvä laiskalle ihmisluonnnolle.

    VastaaPoista
  2. Rosina,
    Katselen nyt, että tuleeko tuosta mitä ilman ohjaajaa. Vuoden alussa olin mukana ohjatussa toiminnassa, että on hiukan tuntumaa asiaan.
    Sauvakävely on tosi hyvää liikuntaa, siinä kroppa liikkuu monipuolisesti, kunhan vaan ensin saa itsensä lähtemään liikkumaan. Saamattomuus on tämän toimimattomuuden ydin.
    Olen ajatellut, että puolen tunnin sauvakävely heti aamulla saattaisi laukaista innostuksen ja sitä aion nyt tulevina päivinä yrittää tehdä.
    Tsemppiä sinulle ja minulle! :)

    VastaaPoista
  3. Suurin ongelma onkin aina saada itsensä lähtemään liikkeelle. Kävelysauvat taitavat kohta lahota käyttämättömänä. Hienoa, että sinä sait kimmokkeen lähteä liikkeelle.

    VastaaPoista
  4. Samoja ongelmia täällä. Kuntosalilla en ole ikinä ollut ja lenkkeilykin on tuottanut vaikeuksia. Kuntosalilla pystyisi hoitamaan varmaan paremmin määrättyjä kohtia kropastaan, kun tuo kotijumppakaan ei toimi. Hienoa, että pidit lupauksesi ja lähdit.
    Lumista viikonloppua sinnekkin päin!

    VastaaPoista
  5. tiuku,
    Liikkeelle lähtemättömyyden ongelma on omien korvien välissä, harmi!
    Yli puoli vuotta ovat minunkin sauvani nököttäneet komeron nurkassa. Uskollisesti ne odottavat liikkeelle lähtöäni. :)

    Alma A,
    Lohdullista kuulla etten ole ihan yksin näiden saamattomuus ongelmieni kanssa. Kuntosalilla käynnin olen kokenut hyvänä lihasvoiman ylläpitämiseksi. Jos mielit lähteä kuntosalille niin ainakin ensi alkuun kannattaa mennä ohjattuun toimintaan jotta pääsee oikealla tavalla juonesta kiinni. Suosittelen koettamaan, kyllä se pian selviää tuntuuko se omassa kropassa hyvältä.
    Lumi toi valoisamman päivän, mukavaa loppuviikkoa! :)

    VastaaPoista
  6. Olet reipas kun lähdit kuntosalille. Minun kävelysauvat odottavat eteisessä, mutta lenkkeilen talutushihnan jatkona päivittäin eikä sauvoista ole siihen menoon. Muuten olen niin laiskistunut, että istun kutomassa. Mutta haitanneeko, tänään sanottiin T.i.l.a -ohjelmassa, että kutominen on supersuosittu harrastus amerikkalaisilla ja tietysti myös meillä suomalaisilla.

    VastaaPoista
  7. anja,
    Simo on ihana, kun se huolehtii sinun päivittäisestä lenkillä käynnistäsi. Näin kun ei ole välttämätöntä tarvetta lähteä lenkille niin aivan liian helposti jää lähtemättä ja se on huono asia.
    Kutominen on tosi mukava ja antoisa harrastus, tähän vuoden aikaan varsinkin se tuntuu niin passelilta hommalta. Se vie mukanaan kun siihen antautuu ja sitä tekevät kaiken ikäiset, ikään katsomatta. Kutoessa eivät istumiset mene hukkaan. :)

    VastaaPoista
  8. Hyvä, hyvä, kannatetaan!!! Olen kaikenlaisen kuntoilun kannalla! Oli se sitten mitä hyvänsä. En ole koskaan käyny kuntosalilla, mut ken tykkää, suosittelen lämpimästi! Sauvakävely, kaikenlainen kävely hyvä! Siis, kaikki liike millä pidetään lihasten voimaa yllä on hyvästä! Eri liikunnat tekee hyvää eri lihaksille. Pyöräily (kesällä), sauva -muuten vaan kävely, kevyt hölkkä, potkukelkkailu, hiihto. Eikä maksa paljon :D

    VastaaPoista
  9. oman onnen seppä,
    Niinpä, ihan samaa mieltä olen kanssasi, liikunta tavalla tai toisella on tosi hyvä asia. Nivelet tarvii liikuntaa, lihasvoima säilyy ja mieli puhdistuu ulkoilmassa jne jne. Kaikki liikunnan seuraamukset ovat positiivisia! :)

    VastaaPoista