Isänpäivän kahvipöydän yllätysvieras

Päivä alkoi ihan mukavasti, heräsin siihen kun unessa ystävällinen miesääni sanoi "Marja herää nyt". Pimeää oli kun silmäni avasin, aattelin että mitähän kello mahtaa olla, olo on ainakin ihan virkeä. Nousin ylös, kello oli varttia vaille seitsemän oli ihan hyvä ajankohta herätä ja valmistaa ukkokullalle Isänpäiväaamun kahviaamiainen. Kissatkin lähtivät siinä samassa ulos aamulenkilleen. Ulko-ovella totesin että sama harmaa ankea säätila ulkona vallitsee kuin muinakin viime päivinä.
Ukkokulta sai aamiaisen sänkyyn ja nautti sen siinä vaikkei se ole niin mukavaa tuo sängyssä syönti ja juonti, mutta ilmiselvästi hän nautti saamastaan kohtelusta.

Ennen puoltapäivää vanhin poikamme toivotteli Isälleen puhelimella Isänpäivätoivotuksia ja puolenpäivän jälkeen tulivat tyttären sekä nuoremman pojan perheet piipahtamaan luonamme. Ukkokultaa muistettiin lahjoin ja tyttären tytär oli tehnyt onnittelukortin jossa oli Muumikin mukana, mikä oli erityisen merkillepantavaa. Hänelle ovat tällä hetkellä tärkeitä Muumit ja kaikki niihin liittyvä.

Iltapäivän tunnit menivät nopsaan, lastenlapsilla riitti keskenään toimintaa ja touhua. Isänpäivään liittyen totesimme, että kuluneen viikon aikana oli ystäväpiiriimme syntynyt kaksi uunituoretta, nuorta Isää, molempien perheisiin oli syntynyt esikoinen ja molemmille tyttövauva.
Näistä perhetapahtumista iloitsimme sekä myöskin Isovanhempien onnesta. Varsinkin ensimmäisen lapsenlapsen saannin onnea on mieltä lämmittävää seurata. On se kyllä niin järisyttävä asia tuo pienen ihmisen maailmaan tulo. Niin, että Isät ja Isoisätkin siinä tilanteessa ovat aivan "myytyjä miehiä", saatikka me muut onnelliset sivusta seuraajat.

Perhonen nauttimassa makeaa keksiä.

Aiemmassa blogissani kerroin "alivuokralaisestamme", perhosesta joka lenteli tuvassa ja sai Lenni-kissamme hämmennyksiin.  Sama perhonen on lennellyt viime päivinäkin ja ollaan ihmetelty millä se mahtaa elää, sillä onhan se ollut meillä jo useita viikkoja.
No mutta tänään meillä oli kahvipöytä katettuna ja siinä Isänpäivän kunniaksi muutamia herkkuja tarjolla. Yhtenä oli nuo kuvassakin olevat keksit, niistä tykkäävät kaikki ovat ne niin mahdottoman hyviä ja suussa sulavia. Joukon nuorimmallekin ne maistuivat, niitä ja karjalanpiirakkaa hän oli syömässä kun yks, kaks keksimurun päällä istui tuo perhonen. Siinä sitä ihmettä sitten ihmeteltiin, että mitä, mitä ...? Perhosella ei ollut kiire minnekkään, ei se säikähtänyt meitin hyörinästä ympärillään, ei keksin käteen otosta ei mistään, istui vaan istumistaan. Se imi sitä keksiä, viimeinkin nähtiin sen syövän jotakin. Olihan siinä ihmettä kerrakseen, tapahtuma joka sai aikaan hämmennystä . 

LU:n Bastogne, candy sugar & cinnamon, keksit ovat siis maistuvia vaikka perhosellekin saatikka muille herkkusuille.

Tässä tämä meitin hivenen siipirikko alivuokralaisemme.

Isänpäivä alkaa olla lopuillaan ja huomenna alkaa taas uusi viikko.

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!