Elokuun viimeiset päivät käsillä

Elokuu on lopuillaan ja syksyn tulemisen merkit vahvasti ilmassa. Yölämpötilat ovat  olleet alle kymmenen asteen ja päivälläkään ei lämpö nouse yli viidentoista celsiuksen. Näin on nyt hyvä, johan sitä lämmintä kesää olikin aivan riittävästi. Nyt kun kesän kuumuudesta olen toiput niin tuntuu, että tehdä pitäis niin monia asioita. Kait on tehtävä jonnii moinen suunnitelma tekemisistä jotta työt tulis tehdyksikin eikä menis vaan pelkäksi edes takas hoseltamiseksi.
Vuosikymmenien aikana on kertynyt niin paljon kaikenlaista tavaraa  joka on nyt käytävä lävitse, tsekattava ja pois paiskettava varmaan suurin osa. Se vaan saattaa olla temppu sinänsä se pois heittäminen ... mitenkähän mahtaa onnistua.?!

Uusi viikko alkaa taas, mennyt olikin aika touhukas, varsinkin viikonloppuna saatiin nauttia lastenlasten touhuista ja vietettiin rannassa Venetsialaisia tulia poltellen.

Tässä neljä onnellista, toisistaan nauttivaa, yksilöä. Lenni-Kalle (kissa) nauttii kun pikkuiset tulevat ja silittävät ja vanuttavat häntä. Tytöt ovat niin innoissaan kun saavat silitellä ja häntääkin näköjään koetetaan. Ukkokulta on seremonia mestarina ja turvaa kaikkien turvallisen olotilan.

Sitten me tehtiin pannaritaikina. Vispausapulainen työssään ja ylimmäinen maistaja asiassa mukana...

ja vaahdotettiin vaniljakastike ja tytöt kyllä tykkäsivät putsata vispilät, lopuksi ne otettiin irti koneesta ja nuoltiin aivan tarkkaan puhtaaksi.

Illan pimentyessä olikin sitten Venetsialaisten aika. 

Sää suosi tulien polttoa, ei tuullut ja oli tarpeeksi kosteaa.

Hyvää uutta, alkavaa viikkoa kaikille!